St. John’s (Kanada)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
St. John’s
(City of St John’s)

St. John’s

Koordinaatit: 47°34′36″N, 52°42′04″W

Valtio Kanada Kanada
Provinssi Newfoundland ja Labrador
Perustettu 5. elokuuta 1583
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi St. Johnin kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Danny Breen
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 445,88[1] km²
 – Metropolialue 804,79[2] km²
Korkeus 0–147 m
Väkiluku (2016) 108 860[1]
 – Väestötiheys 244,1[1] as./km²
 – Metropolialue 205 955[2]
 – Väestötiheys metropolialue 255,9[2] as./km²
Aikavyöhyke UTC-3:30
 – Kesäaika UTC-2:30
Suuntanumero(t) 709
Lempinimi: The City of Legends
Motto: Avancez







St. John’s on kaupunki Newfoundlandin saarella Kanadan itärannikolla. Se on Newfoundland ja Labradorin provinssin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Vuonna 2016 siellä asui noin 108 000 ihmistä.

St. John’s sijaitsee Atlantin rannalla Avalonin niemen koillisosassa Newfoundlandin saarella. Se on Pohjois-Amerikan itäisin kaupunki. Kaupungin keskusta sijaitsee St. Johnin sataman pohjoispuolella ja muu kaupunki levittäytyy kukkuloille länteen, pohjoiseen ja itään. Kaupungin aseman seudun asutus sai vuonna 1921.[3]

Ranskalaisten ja brittien taistelu vuodelta 1762.
Kaupunkia vuonna 1892 hävittäneen tulipalon tuhoja.

Newfoundlandin saaren alkuperäisasukkaita olivat beothukit. On todennäköistä, että beothukit käyttivät Avalonin niemeä aikanaan joko asuinalueena tai metsästysalueena.[3]

Kaupungin tarkkaa perustamisajankohtaa ei tiedetä, mutta paikkakunnalla uskotaan, että italialainen tutkimusmatkailija Giovanni Caboto (John Cabot) olisi saapunut paikkakunnalle 24 kesäkuuta 1497. Näin tulkiten se voisi olla vanhin eurooppalainen siirtokunta Pohjois-Amerikassa. Portugalilaisessa Pedro Reinelin kartassa (1516–20) seudulle on merkitty "Rio de San Johem" ja myöhemmin, vuoden 1527 kirjeessä englantilainen merenkulkija John Rut mainitsee paikan "Haven of St. John's." Hänen mukaansa St. Johnin satamassa oli jo tuolloin laivoja Normandiasta, Bretagnesta ja Portugalista.[3]

Kun Sir Humphrey Gilbert saapui ottaakseen alueen Englannin siirtokunnaksi 5. elokuuta 1583, uudisasutusta oli kehittynyt sataman pohjoispuolella. Kaupunki kasvoi 1600-luvulla kukoistavan kalastuksen mukana. Kalastajille oli tavallista asua St. Johnissa kesäisin ja muuttaa talveksi muualle. Kaupungin vakinainen asutus pysyikin varsin pienenä aina 1800-luvulle saakka. Uudisasukkaat estivät seudun alkuperäisasukkaiden toimeentulolle välttämättömän pääsyn rannikolle, ja heistä levisi alkuperäiskansaan tartuntatauteja kuten tuberkuloosia. Nääntymys ja taudit tappoivat saaren alkuperäisasukkaat sukupuuttoon. Viimeinen beothuk Shawnadithit menehtyi tuberkuloosiin St. John'sissa vuonna 1829.[3]

Vuonna 1815 St. Johnin vakituinen asukasluku oli kasvanut lukemaan 10 000 edellisen vuosisadan noin tuhannesta. Vuoden 1870 jälkeen kaupunkiin kehittyi pienimuotoista teollisuutta ja vuonna 1882 avattiin kaupungin kuivasatama. Vuonna 1898 rakennettiin puolestaan Newfoundlandin rautatie. Toisaalta 1800-luvun aikana kaupunkia hävittivät useat eri suurpalot. Kalan hinta romahti ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja tilannetta pahensi entisestään 1930-luvun lama. Taloudellinen ahdinko päättyi vuonna 1941, jolloin Yhdysvallat alkoi rakentaa kaupunkiin toisen maailmansodan aikana käytettyjä sotilastukikohtia. Kaupunki kasvoi myös sodan jälkeen. Kun Newfoundland ja Labrador liittyi Kanadan liittovaltioon rakennusbuumi sai tukea myös liittovaltion kassasta. Toisaalta kaupunki tuli entistä riippuvaisemmaksi julkisen puolen työpaikoista menettäen samalla asemansa pääasiallisena kalanvientisatamana.[3]

Öljynporauslautta Newfoundlandin rannikolla.

St. Johns kärsi huomattavasti turskan kalastuksen romahduksesta 1990-luvun alussa. Lisäksi sen sataman merkitys on vähentynyt huomattavasti. Sittemmin alueen rannikolta on kuitenkin alettu porata öljyä. Esimerkiksi ExxonMobil Canada muutti päätoimistonsa kaupunkiin vuonna 2010. Myös turismin merkitys on kasvanut. 2000-luvulla kaupunkiin on avattu useita hotelleja. Kaupungin kautta kulkee useita risteilyaluksia. Julkinen hallinto liittovaltion, provinssin ja kunnan tasolla on kuitenkin edelleen yksi huomattavimmista työnantajista. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Eastern Health ja Memorial University.[3]

St. Johnin asukasluku oli vuoden 2016 väestönlaskennan mukaan 108 860. Vuoden 2011 laskennan mukaan sama luku oli 106 172.[1] Kaupungin suuremman metropolialueen väkiluku oli vuonna 2016 205 955.[2]

Vuonna 2016 kaupungin asukkaista 100 010 puhui äidinkielenään englantia ja 650 ranskaa. Muita kuin kahta virallista kieltä puhui äidinkielenään 6 180 henkilöä. Maahanmuuttajia kaupungin asukkaista oli samaan aikaan 6 535. Vuonna 2016 kyseltiin myös kanadalaisten etnistä taustaa. St. Johnissa oli 45 270 kanadalaista, 43 295 englantilaista, 35 035 irlantilaista, 9 955 skottia, 5 790 ranskalaista, 3 895 ensimmäisten kansojen jäsentä, 3 085 saksalaista, 1 860 kiinalaista, 1 640 walesilaista ja 1 435 newfoundlandilaista.[1]

Royal St. John’s Regatta.

Kaupungissa sijaitsee Signal Hill National Historic Site. Historiallinen kohde sisältää niin sanotun Cabot Tower-tornin. Torni on rakennettu vuonna 1897 Caboton Newfoundlandin vierailun 400-vuotispäivän kunniaksi. Torni on myös paikka, jolla Guglielmo Marconi sai vuonna 1901 ensimmäisen Atlantin ylittäneen langattoman viestin. Torni sijaitsee kukkulalla, jonka rinteellä on myös Newfoundlandin geologiaan keskittynyt museo. Kaupungin muita museoita ovat The Railway Costal Museum ja Provincial Museum of Newfoundland and Labrador. Kaupungissa sijaitsevat myös Arts and Culture Centre ja Resource Centre for the Arts. St. John’s Day -juhlapäivää on vietetty vuodesta 1978 lähtien vuosittain 24. kesäkuuta. Newfoundland and Labrador Folk Festival on yksi provinssin suurimmista tapahtumista.[3]

Vuosittain joka elokuun ensimmäinen keskiviikko järjestetään Royal St. John’s Regatta. Kisa on järjestetty vuodesta 1818 lähtien.[3]

  1. a b c d e Census Profile, 2016 Census: St. John's, City, Newfoundland and Labrador and Newfoundland and Labrador 2017. Statistics Canada, statcan.gc.ca. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Population and Dwelling Count Highlight Tables, 2016 Census. Population and dwelling counts, for census metropolitan areas, 2016 and 2011 censuses – 100% data 2017. Statistics Canada, statcan.gc.ca. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Arkistoitu kopio thecanadianencyclopedia.com. Arkistoitu 21.6.2017. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]